sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulukalenterificci - 23.12.

Nyt ollaan jo niin lähellä loppua!

------------------------------------------------------------------------------------------------------



Luku 23

           Aamuaurinko paistoi ja ihme, ettei naapureita näkynyt tai sitten he pysyttelivät tarkoituksellisesti sisällä. Näky olisi voinut saada kenet tahansa muun kiljumaan kauhusta ja juoksemaan pakoon, mutta Elenalle tämä oli jo melkein tuttua, vaikka hän ei tästä tykännytkään.    Stefan ja Bonnie saapuivat vasta Elenan huudettua ja huomasivat pihan kauheat tapahtumat. Stefan hyökkäsi heti Klausin kimppuun saadakseen tämän pois Jennan kimpusta. Bonnie otti kaikki voimansa käyttöön ja sai Katherinen tainnoksiin. Bonnie oli kuitenkin nyt heikossa kunnossa ja hädin tuskin pysyi pystyssä. Elena taas juoksi auttamaan Damonia, joka oli saanut puuvaarnan melkein sydämeensä. Elena oli Damonin luo apuna tässä sekasorrossa ja vetäisi puuvaarnan irti tämän rinnasta. Puu oli heikentänyt Damonia ja Elena tiesi, että ilman verta Damon ei pystyisi edes taistelemaan ihmistä vastaan. Hetken aikaa Elena epäröi, mutta tiesi myös, että Stefan tarvitsisi pian apua. Elena antoi ranteensa niin, että Damon saisi siitä juodakseen. Damon kuitenkin työnsi Elenan käden pois ja yritti nousta. Elena auttoi Damonin istumaan, mutta ei päästänyt tätä ennen kuin tämä oli saanut ravintoa. Hän antoi uudestaan ranteensa ja Damon yritti vastustella, mutta tarttui siitä kuitenkin kiinni iskien pitkät ja terävät kulmahampaansa ranteeseen.
      Bonnie yritti vetää Jennaa sisälle turvaan ja ihme kyllä kukaan ei estänyt - tai auttanut - häntä. Damon oli nyt voimissaan ja oli syöksynyt auttamaan Stefania ja Elena tuli auttamaan heikkoa Bonnieta. Kun Bonnie ja Elena saivat Jennan sohvalle, Elena juoksi etsimään jotain. Kohta hän tuli hopeaveitsen ja valkotammen tuhkan kanssa ja kastoi veitsen tuhkassa. Hän saattoi vain toivoa tämän auttavan. Kuolihan Elijahkin tällä tavoin, toivottavasti se ei riipu siitä tikarista, Elena ajatteli. Ulospäästyään Elena huomasi, että nyt myös Caroline oli Klausin kimpussa ja ainoat vahingoittuneet olivat Caroline, Stefan ja Damon, mutta Klaus ihan ehjänä ja vahingoittumattomana. Klaus ei edes kiinnittänyt huomiota Elenaan, joka juoksi häntä kohti ja löi hopeaveitsen tämän selkään. Veitsi upposi Klausin sydämeen ja hänen kasvonsa muuttuivat vihertäviksi ja verisuonet pullistuivat esiin ja koko ruumis jäykistyi. Klaus kaatui maahan eikä kukaan yrittänyt saada Klausista kiinni. Caroline, Stefan, Damon ja myös Elena katsoivat nyt kuollutta - tai kuollutta niin kauan, kun tikari pysyy paikallaan - maassa makaavaa Klausia.
        Elena mainitsi Stefanille Jennasta ja Stefan juoksi Elenan perässä sisään taloon. Damon katsoi hieman epäuskoisena, mutta Stefan pääsikin sisään. Caroline lähti myös kohti ovea, joten Damonin oli myös tultava. He kaikki pääsivät nyt sisään ilman ongelmia. Mikään ei estänyt vampyyreitäkään astumasta sisään, toisinkuin oli aiemmin estänyt Damonia.
       Jenna makasi sohvalla tajuttomana ja kaula veressä. Stefan tuli heti joukon läpi ja puraisi rannettaan terävillä kulmahampaillaan ja ranteesta alkoi vuotaa verta. Hän asetti kätensä Jennan suulle, jotta tämän suuhun valuisi verta ja toivottavasti Jenna myös joisi sitä. Alaric oli myös saapunut Gilbertien talolle ja juossut sisään, välittämättä pihalla makaavista vampyyreista. Melkein vihaisena hän työntyi joukon läpi, koska ei halunnut rakkaalleen juotettavan verta ja oli vihainen siitä, että Jennaa oli satutettu. Damon kuitenkin kääntyi ja esti käsillään Alaricin pääsyn eteenpäin. Nyt Alaric, Damon olkansa takaa, Bonnie, Caroline, Elena ja verta juottanut Stefan katsoivat ja toivoivat Jennan heräävän. Jenna nousi kuin nousikin hätkähtäen istumaan ja oli kuin aaveen nähnyt. Stefan siirtyi kauemmas, Damon siirtyi pois tieltä ja Elena sekä Alaric riensivät Jennan luo. Elena esti Jennan nousemisen ja painoi hellästi käsillään tämän takaisin makaamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti