Joulukalenterificci - 8.12.

Luku 8

             Elena tunsi kivun, joka tuli, kun Stefan sain puuvaarnan kylkeensä. Kipu oli valtava, kun hänen sisuskalunsa tuntuivat lävistyvän jonkin voimasta. Elena kaatui maahan ja huusi tuskissaan. Bonnie ei reagoinut tähän mitenkään, koska hän oli yhä transsissa ja istui paikallaan silmät kiinni. Caroline yritti syöksyä kehää kohti auttamaan Elenaa, mutta hän jäi kynttilöiden reunustaman kehän ulkopuolelle, koska jokin voima esti hänen pääsynsä auttamaan tuskissaan huutavaa Elenaa.

         ’’Se pikku noita ei aavista yhtään mitään. Hänen loitsuihinsa on helppo kajota’’, nainen naureskeli taas. ’’Joko kerrot minulle missä on Klausin tarvitsema pullo?’’ nainen kysyi ja kastoi nyt kätensä rautayrttiveteen.  ’’En tiedä mistä puhut!’’ Stefan huusi. ’’Tiedäthän!’’ vihaisen miehen ääni kuului oviaukosta. ’’Älä leiki. Tiedät kuinka pahalta tämä Elenasta tuntuu. Haluatko hänen kuolevan ja kärsivän? Voin tehdä kyllä senkin’’, mies sanoi ja löi kyynärpäällään Stefania. Stefanin pää retkahti sivulle ja hän menetti tajuntansa.

          Elena ei enää huutanut. Kynttilöiden liekit olivat jo sammuneet ja huoneessa oli pimeää ja siksi Caroline kiirehti laittamaan valot päälle. Valot eivät kuitenkaan syttyneet ja Carolinen täytyi vain yrittää saada selvää miltä pimeydessä näytti. Bonnie oli lopettanut ja pyörtynyt hänkin. Nyt Caroline pääsi kehään ja yritti saada Elenan hereille. Elenakin oli pyörtynyt eikä reagoinut mitenkään Carolinen ravisteluihin. Hän kuitenkin hengitti, sen merkiksi, että oli elossa vielä. Caroline nosti Elenan pään syliinsä ja yritti yhä herätellä tätä.

   Ovi lämähti auki ja sisään astui mies, joka oli hyvin pelottavan näköinen. Tarkemmin häntä ei näkynyt pimeässä huoneessa, koska ainoa valonlähde huoneeseen oli ulkoa tuleva kuunvalo ja se ei paljoa auttanut. Caroline nousi vihaisena, hämmentyneenä ja pelokkaana pystyyn suojelemaan pyörtyneitä ystäviään. ’’Kuka olet!’’ Caroline huusi ja hänen äänessään oli pieni häivähdys pelokkuutta. ’’Se ei ole tärkeää. Tärkeää on, että tarvitsen hänet’’, mies sanoi ja viimeisen sanan sanottuaan hän katsahti Elenaan. Caroline meni nopeasti seisomaan Elenan eteen uhmakkaasti. Miestä tämä ei kuitenkaan estänyt ja hän huitaisi Carolinea, joka iskun voimasta lensi monen metrin päähän seinää päin ja menetti tajunsa. Mies käveli Elenan luo ja nosti tämän olalleen ja käveli pois talosta rauhallisesti kantaen tajutonta Elenaa olallaan.

             Caroline virkosi ja huusi heti: ’’Elena! Elena!’’

Carolinen äänestä pystyi päättelemään kuinka hädissään hän oli. Bonnie alkoi myös vähitellen virota ja saman tien ihmetteli Carolinen huutoa. ’’Mitä huudat?’’ Bonnie kysyi unissaan. ’’Elena…Elena…’’, Caroline änkytti melkein itkien. Bonnie oli aivan pihalla, katsoi kysyvästi Carolinea ja alkoi katsella ympärilleen. ’’Se mies vei Elenan!’’ Caroline huudahti vihaisena. ’’Kuka? Mitä illalla tapahtui?’’ Bonnie kysyi ja yritti selvittää päätään.

     Bonnien päähän palasivat tapahtumat edellisestä illasta jolloin hän yritti tehdä loitsua paikantaakseen Stefanin. Hän oli tuntenut kuinka joku oli yrittänyt sotkea hänen loitsujaan. Kun hän oli alkanut kuulla Elenan vaikerointia, hän ei päässyt enää transsista pois. Hän kuitenkin näki hyvin hämärästi huoneen, jonka seinät olivat tiilestä ja huoneessa oli vain yksi puinen tuoli johon joku oli kahlittu. Hän ei nähnyt kunnolla kuka siinä oli, mutta hän kyllä pystyi huomaamaan kuinka joku nainen survaisi puuvaarnan tuolissa istuvan kylkeen. Sillä hetkellä Bonnie kuuli Elenan huutavan ja kohta hän näki vain mustaa. Pienen hetken kuluttua Bonnie unohti tämän kaiken näkemänsä.

            ’’Herätys!’’ mies sanoi ja löi nyrkillään Stefania poskelle. Stefanin pää nytkähti toiselle puolelle ja hän heräsi. Mies ei todellakaan kohdellut ketään hellävaroin.

     Stefan ei ollut uskoa mitä hänen silmänsä näkivät. Elenan! Elena makasi huoneen nurkassa huoneen toisessa päässä. Elena oli yhä tajuton ja Stefan alkoi pyristellä vapaaksi vihaisemmin.

       ’’Jos vihdoin uskoisit minua’’, mies sanoi. ’’Jos kosket häneen!’’ Stefan huusi vihaisesti. ’’Teet mitä? Mitä voit tehdä siihen kahlittuna?’’ mies kysyi ja selvästi nautti hetkestä.